6.1.2019 Orimattila Pakkanen on kiristynyt. Auringon laskiessa taivas alkaa saada kauniita sävyjä. Tähän aikaan talvesta värit ovat harvinaista herkkua ulkona liikkuvalle kasvikuvaajalle. Tarjolla on lähinnä mustuneita talventörröttäjiä ja valkoista hankea - siis mustaa ja valkoista. Pakkasessa kuvaaminen voi olla epämiellyttävää. Sormet ja varpaat alkavat palella, jos jää pidemmäksi aikaa paikalleen. Sen vuoksi tekisikin mieli vain räpsäistä kuva nopeasti ja siirtyä eteenpäin. Sen verran kuitenkin kannattaa malttaa, että ottaa kohteesta kuvan ainakin muutamasta eri kuvakulmasta käsin. Tällä kertaa liikutan kameraa ylemmäs ja alemmas kokeillen, miten erilainen tausta voi muuttaa kuvan tunnelmaa.
Versio 1: horisontti taustalla
Kuljen maastossa ja etsin sopivaa kohdetta kuvattavaksi. Suurin osa kasveista on jo taittunut maata vasten. Katselen taivaan kauniita oranssin ja sinisen sävyjä ja päätän, että vaatimattomampikin kohde kelpaa nyt, jos vain saan taustalle nuo sävyt ja kuvaan talvisen auringonlaskun tunnelman. Saavun peltoaukean laitaan, jossa taustalla ei ole korkeita puita taivaan edessä. Otan ensimmäisen kuvan hätäisesti. Horisontti jää siinä vinoon. Lisäksi kontrasti kuvassa näkyvän taivaan ja maan välillä tulee jyrkäksi: maa on tumma ja taivas vaalea. Kuva jää vähän alivalottuneeksi, enkä malta ottaa enää toista versiota, koska asetelma ei ole mielestäni kovin hyvä.
Kuva 1: Alkuperäinen kuva, ISO400, nopeus 1/800s, aukko f3.5
Versio 2: lumihankea taustalla
Miten saisin taustasta hieman rauhallisemman? Edellisen kuvan horisontin raja ei miellytänyt silmääni, koska se katkaisee itse kohteen (kasvin) keskeltä. Liikutan kameraa ylemmäs. Näin kasvin taakse tulee vain luminen maa. Kontrastiero rauhoittuu ja kohde pääsee paremmin oikeuksiinsa. Auringonlaskun sinervää pastellin sävyä heijastuu hangen kautta, mutta menetän kuitenkin taivaan oranssin sävyt.
Kuva 2: Alkuperäinen kuva, ISO400, nopeus 1/200s, aukko f3.2
Versio 3: taivasta taustalla
Seuraavaksi liikutan kameraa alaspäin niin, että olen kyykyssä lähellä maan pintaa. Nyt saan taustalle kauniit sävyt. Otan mukaan myös siivun kaukana olevaa metsän rajaa kuvan alalaitaan. Se kehystää kuvaa alhaalta kivasti. Värisävyt liukuvat kauniisti tummasta oranssiin ja siitä vaalean kautta syvenevään siniseen.
Kuva 3: Alkuperäinen kuva, ISO400, nopeus 1/1600s, aukko f3.2
Vinkki: kuvaa hämärässä taivasta vasten
Talvella kuvatessa valon vähyys on usein ongelmana. Kun lunta on maassa, se onneksi helpottaa hieman. Lumi heijastaa ja lisää valoisuutta. Auringon laskun (ja nousun) hetket ovat hyviä aikoja kuvata myös talvella. Silloin kohdetta voi kuvata vastavaloon, kun valo ei ole niin kirkasta ja jyrkkää kuin päiväaikaan. Vastavaloon kuvatessa valon määrä riittää usein hyvin jopa hämärämmässäkin. Katso yllä olevien alkuperäisten kuvien suljinnopeuksia. Viimeisessä kuvassa 3 taivasta on eniten mukana ja siinä nopeus on 1/1600s. Toisessa kuvassa 2 taustalla on vain maata ja suljin on ollut paljon hitaampi 1/200s. Toisin sanoen, jos kärsivällisyys ei riitä virittelemään jalustaa pakkasessa ja haluat silti ottaa hämärässä tärähtämättömiä kuvia nopealla suljinnopeudella, voit katsoa saisitko kohteesi kuvattua taivasta vasten. Tämä tarkoittaa usein sitä, että on mentävä ottamaan kuvaa alemmas lähelle maanpintaa ja otettava kuva yläviistoon. Kuvien käsittely
Kotona katselen kuvia tietokoneen näytöltä. Kuten lähes kaikki kuvat, niin myös nämäkin kaipaavat käsittelyä. Kun aikoinaan aloitin kuvausharrastuksen, kuvat käsiteltiin valmiiksi pimiössä. Nyt pimiö on muuttunut tietokoneen kuvankäsittelyohjelmaksi. Yhtä kaikki, kuvan saattaminen valmiiksi on yhtä tärkeä vaihe kuin ennenkin. Teen kuviin ensin ns. peruskäsittelyn: oikaisen horisontin, rajaan kuvia tarvittaessa, korjaan valotusta sekä lisään hieman terävöitystä. Valotuksen korjaaminen tarkoittaa sitä, että teen säätöjä “levels”, “exposure”, “curves” ja “high dynamic range” (highlight / shadows recovery) -säätimillä. Alla esimerkkejä säädöistä, joita tein kuvaan 1. Käytän ohjelmaa Capture One Pro 11.
Näillä yllä olevilla säädöillä lisäsin kuvan valoisuutta ja kevensin varjokohtia niin, että ne eivät olisi täysin mustat. Peruskäsittelyn jälkeen kuvat näyttivät tältä:
Kuvat peruskäsittelyn jälkeen Kuvien hienosäätö tyylien (styles) avulla
Halusin kuvista kuitenkin vielä jollain tapaa kevyemmät niin, että niistä välittyisi paremmin pakkasillan tunnelma. Kuvien tunnelmien hienosäätöä varten olen luonut kuvankäsittelyohjelmaani erilaisia valmiita tyyliasetuksia. Saan lisättyä näitä asetuksia kuvaan portaattomasti sen verran kuin kuva sitä vaatii. Tällä kertaa valitsin tyylin “Pastel 001”, joka nimensä mukaisesti tuo kuvaan pastellisen tunnelman keventämällä kuvan varjoja ja värejä (saturaatiota) sekä lisäämällä varjoihin sinistä ja valoisiin kohtiin punertavaa sävyä.
Peruskäsiteltyihin kuviin lisätty tyyli “Pastel 001” Lataa tyyli itsellesi
Jos käytät kuvankäsittelyssä ohjelmaa Capture One Pro, voit ladata tämän tyylin omaan käyttöösi alla olevasta linkistä. Mukana tulee tyylistä myös toinen versio “Pastel 002 Portraits”, joka soveltuu hyvin muotokuviin ja muihin sellaisiin kuviin, joiden valokohtiin et halua punertavaa sävyä. https://www.dropbox.com/sh/mxw3la6epliivtj/AAAz8UVoSuWJuk6BZ5l359xUa?dl=0 Kopioi kansio “AarniPhotography” koneellesi paikkaan, jossa Capture One -tyylit sijaitsevat. Esim. PC:llä > C:\Users\username\AppData\Local\CaptureOne\Styles50 (C = kovalevysi nimi/kirjain, username = käyttäjänimesi). Nähdäksesi kansion “AppData”, sinun täytyy mahdollisesti muuttaa kansioiden näkyvyysasetusta. Ohje tähän löytyy alla olevasta linkistä: https://support.microsoft.com/en-us/help/4028316/windows-view-hidden-files-and-folders-in-windows-10 Kopioituasi kansion oikeaan paikkaan, avaa Capture One Pro -ohjelma. “AarniPhotography”-kansio näkyy nyt “adjustments”-välilehden “user styles”-kohdassa. Valmiit kuvat
Tässä vielä valmiista kuvista suuremmat versiot. Ensimmäisessä kuvassa horisonttilinja ei ole enää niin häiritsevä, kun se on suoristettu ja kuvan kontrastia hillitty - eli varsinkin tummia sävyjä avattu vaaleammaksi. Toisesta kuvasta puuttuvat auringonlaskun värit ja se on luonteeltaan "raikkaampi" kuin kaksi muuta kuvaa. Kohde tulee siinä hyvin esiin. Myös kolmannessa kuvassa kohde on hyvin esillä ja lisäksi siinä on mukana auringonlaskun värit. Tällä kertaa kuvausreissulta ei löytynyt kuvattavaksi "huippukohdetta". Lisäksi pakkanen verotti hieman kuvaamista: en jäänyt kylmissäni virittelemään jalustaa vaan kuvasin nopeasti käsivaralta. Vaikka joka reissulta mukaan ei tarttuisikaan huippukuvia, voi kuvaamisen intoa pitää yllä kokeilemalla erilaisia lähestymistapoja kuvaamiseen ja laajentaa näin omaa näkökulmaa. Näin kipinä valokuvaamiseen voi säilyä talven pimeinäkin kuukausina, kun kevään kasviloisto odottaa vielä kaukana tulevaisuudessa.
Välineet: Kamera Olympus OM-D E-M5 markII. Objektiivi Olympus M.Zuiko Digital 60mm f2.8. Kuvankäsittelyohjelma Capture One Pro 11.